Olen kokeillut lapsena useampaa erilaista harrastusta; balettia, ratsastusta, sirkusta, taitoluistelua, jalkapalloa, teatteria.. Lopulta löysin tanssin, ja harrastin vuosia nykytanssia ja street jazzia, kunnnes lukiossa ollessani lopetin. Nyt minusta tuntuu etten ole löytänyt mitään korvaavaa liikuntaharrastusta lopetettuani tanssin. Olen yrittänyt käydä nyt muutaman vuoden ajan salilla (vastahakoisesti, ei ole mun juttu, mutta kai sosiaalinen paine pakotti :D), jumppatunneilla (pumppi, sisäpyöräily, zumba, ihan kivaa), joskus käyn hiihtämässä/luistelemassa/vaeltamassa/pyöräilemässä.. Koiran kanssa tulee lenkkeiltyä tietenkin päivittäin, ja se onkin hyvä tapa saada raitista ilmaa ja arkiliikuntaa :) 

MUTTA! Minua vähän harmittaa ettei minulla ole mitään "mun juttua". Teen hieman sitä sun tätä. Ehkä se mun "oma juttu" voi vielä tulla vastaan näin aikuisiälläkin. Retkiluistelu ja suppailu voisivat ainakin olla hyviä vaihtoehtoja, niitä kokeilleena en voi kuin suositella :) Saa nähdä jos vaikka innostuisin ostamaan itselleen valmistujaislahjaksi suppilaudan.. Paritanssikurssillekin ilmottauduttiin, enkä malta odottaa että pääsen jälleen tanssimaan, vaikka aikalailla eri tavalla kuin ennen. Häävalssikin taittuu ensi kesänä sitten vähän paremmin ;) Ja onneksi olen vielä hetken aikaa opiskelija, joten pääsen puoli-ilmaiseksi liikkumaan. Olenkin ajatellut että aion nyt todellakin ottaa ilon irti edullisista liikuntamahdollisuuksista, ja kokeilla uusia lajeja ennakkoluulottomasti.

En ole innostunut fitnessbuumista, enkä usko dieetteihin, enkä jaksa käydä vaa'alla. Mutta silloin kun maltan liikkua säännöllisesti ja syödä suurinpiirtein terveellisesti, olo on mahtava! Nukun paremmin, jaksan paremmin, voin paremmin. Haluaisin olla hääpäivänäni hyvässä fyysisessä kunnossa, mutta en ulkonäön takia, vaan oman fiiliksen vuoksi. Jos kroppa sattuu olemaan kiinteämpi, niin se on vain hyvä bonus. Mutta tästä se lähtee, "hääkuntoon 2017"! Oikeasti en treenaa häitä varten, vaan loppuelämää varten (ah miten kliseistä). Mutta myönnän, että häät toimivat hyvänä motivaattorina. Lisäksi olen menossa kaverin kanssa puolimaratonille (jos jalka kestää) ensi keväänä/kesänä, tavoiteaikana 2 h 15 min. Siinä toinen hyvä porkkana :)

Kaikki tulee kuitenkin tehdä kroppaa kuunnellen. Minulla on ollut päkiässä rasitusmurtuma, joka kipeytyy liiasta treenaamisesta, varsinkin säännöllisestä lenkkeilystä. Lisäksi välillä väsymys ja stressi (ja kuningas alkoholi) aiheuttavat minulle paljon sydämen rytmihäiriötä, jolloin liikkuminen ei tunnu hyvältä. Sellaisina päivinä en tee muuta liikunnallista kuin koiran lenkityksen, ja katson Netflixiä sohvan nurkasta. Maalaisjärjellä mennään ja omaa kroppaa kunnioittaen. :)

Muutama viikko sitten ystävän ihanissa häissä.. :)